Sanna Malaska (2007)

Yhdeksän kysymystä Sanna Malaskalle:

Klubista ja Suomen maajoukkueesta tuttu Sanna Malaska on monipuolisuuden ilmentymä ja todellinen joukkuepelaaja, häneltä sujuu täydellisesti niin keskikentän ankkurin kuin topparinkin toimet ja hän pystyy pelaamaan paikalla kuin paikalla tarvittaessa. Tulevalle kaudella Klubin kapteenina lähtevä ”Hönö” on pelannut vain 24 vuoden ikäisenä jo yli sata liigaottelua sinivalkopaidassa osuen maalipuiden väliin jopa 21 kertaa. Numeroa 7 HJK:ssa kantava Malaska debytoi Klubin paidassa jo vuonna 2000 ja on Klubin vuosinaan voittanut kolme kertaa Suomen mestaruuden ja muutamaan otteeseen myös Suomen Cupin. A-maaotteluita Suomen maajoukkueessa Hönöllä on takana 19 kappaletta ja nuorisomaaotteluita melkoinen määrä. Hönö oli myös mukana Suomen EM-menestyksessä Englannissa 2005.

Forza HJK päätti haastatella Sannaa näin naisten kauden alkuun ja tentata millä mielin kapteeni lähtee tulevaan kauteen ja mitä hän ajattelee kannattajista ja HJK:sta yleensä.

1. Tervehdys Sanna Malaska, aloitetaan helpolla: mikä on kannattajien merkitys pelaajalle? Kuinka suuri vaikutus sillä on että/jos fanit jaksavat kannustaa otteluissa?

SM: Suuri, se antaa esim. ottelun raskailla loppuminuuteilla voimia kun muuten väsyttää. Kun kuulee kannustamista niin ei halua pettää faneja vaan yrittää, jos mahdollista, entistä kovempaa.

2. Entä mitä HJK merkitsee sinulle? Olet pelannut mittavan uran Klubi-paidassa ja lähdet tulevaan kauteen Klubin kapteenina, onko sydämesi sinivalkoinen?

SM: Totta kai HJK merkitsee minulle jotain erityistä ja olen paljosta seuralle kiitollinen, sillä he ovat pitäneet minusta hyvää huolta ja voin luottaa siihen että täällä asiat todella toimii. Mutta ehkä sydämeni ei sittenkään ole aivan sinivalkoinen, sillä hieman sieltä löytyy myös harmaata muistona kasvattajaseurastani, Toukolan Teräksestä.

3. Mikä on suurin ero HJK:ssa (ja Suomessa) ja ulkomailla pelaamisen välillä?

SM: Sekä Espanjassa että Ruotsissa sarja oli tasaisempi, mutta varsinaisessa reenaamisessa en voi sanoa että edustamani joukkueet olisivat olleet HJK:ta edellä, melkeinpä päinvastoin. Toisaalta HJK on kärkijoukkue kun taas Espanjalaiset taistelivat putoamista vastaan ja Ruotsissakin olimme keskikastin alapuolella. Ulkomailla en ole myöskään joutunut tekemään töitä vaan olen saanut pelata kokopäiväisesti, mutta olen myös huomannut että se ei ole toimivin vaihtoehto minun kohdallani.

4. Kävit Ruotsissa aiemmin ja tänä keväänä haistelemassa Espanjan ilmapiiriä, onko tähtäimessä lähtö ulkomaille vielä?

SM: Periaatteessa pelaan kauden kerrallaan tulevaisuutta liiemmin miettimättä, mutta totta kai olen ajatellut ulkomaille lähtöä jonkin verran, mutta antaa ensi syksyn näyttää. Se on ehkä niin että silloin tai ei koskaan ajatellen myös EM 2009 projektia.

5. Kuinka suuri ero mielestäsi on pelillisesti ja muutenkin Suomen ja Ruotsin pääsarjojen välillä?

SM: Ruotsissa sarja on tasaisempi ja kovatasoisempi ja siellä lähes kaikki joukkueet satsaa tosissaan kehitykseen ja menestykseen. Uskoisin kuitenkin että sijoittuisimme klubin kanssa melko korkealle damallsvenskanissa.

6. Kuinka hyvätasoiseksi arvioit Naisten Liigan 2007 ja onko kehitys vastannut odotuksiasi?

SM: Kärkijoukkueiden osalta liiga on hyvätasoinen, mutta jos toivoa saisi niin toivoisin myös häntäpään joukkueilta enemmän satsauksia ja sitä kautta tason nousua koko liigassa. Positiivinen esimerkki tästä on nyt KMF ulkomaalaisineen. Totta kai kehitystä syö se, että ulkomaille lähtee vuosittain paljon hyviä pelaajia, mutta toisaalta se antaa nuorille mahdollisuuksia ja ainakin HJK:ssa he ovat täyttäneet paikkansa erinomaisesti. Esimerkkeinä vaikka Tuija Hyyrynen ja Suski Hokkanen. Vuonna 2005 kukaan ei odottanut heiltä mitään ja minkälaisen kauden he pelasivatkaan tuolloin ja ovat siitä lähtien vain parantaneet koko ajan. Eli uskon että Naisten Liiga on hyvätasoinen, ja mikä tärkeintä, tasainen vuonna 2007.

7. Entä kuinka hyväksi arvioit HJK:n joukkueen 2007? Onko mestaruus ainoa hyväksyttävä tavoite? Paljon on kokemusta lähtenyt, mutta toisaalta paljon lahjakkaita nuoria on tullut tilalle, miten tämä vaikuttaa joukkueeseen?

SM: Kaikkeen muuhun kuin mestaruuteen olen pettynyt, se täytyy myöntää. Tilanne on hieman samanlainen kuin ennen edellistä mestaruutta 2005: ”haastajana” mennään sarjaan ja sehän sopii meille erinomaisesti. Tosin silloin olimme vielä tähän aikaan hieman epävarmoja itsestämme, kun taas nyt uskomme itseemme enemmän. Jarmolla ja Marialla on varmasti paljon päänsärkyä luvassa avauskokoonpanoja miettiessä, sen verran tasainen nippu meillä on kasassa. Ilmaisen vinkin voin antaa, että kannattaa seurata nuoren Linda Ruudun otteita tänä vuonna, talven perusteella on paljon luvassa. Muutenkin on turha miettiä kuinka nuori tai kokematon joku pelaaja on vaan tärkeintä on, että hänellä on palava into kehittää itseään ja joukkuetta joka reeneissä ja peleissä.

8. Kuinka suuri kunnia-asia on edustaa Suomen maajoukkuetta?

SM: Maajoukkuepaitaan pukeutuminen on aina suuri kunnia ja eräänlainen palkinto siitä, että on hoitanut hommansa hyvin.

9. Kerro vielä mitkä ovat mielestäsi omat vahvuutesi ja heikkoutesi pelaajana? Ja mitä tavoitteita sinulla on urallasi?

SM: Vahvuuteni ovat tasaisuus, monipuolisuus (joka on omalla tavallaan välillä myös heikkous) sekä voitontahto ja siitä johtuva sitkeys pelissä ja reeneissä. Hyökkäyspelistä taas löytyy eniten parannettavaa. Tavoitteenani olen aina pitänyt jatkuvaa kehittymistä sekä sitä, että nauttisin aidosti aina kun menen reeneihin tai peliin eikä se tuntuisi pakolta. Unelmia, jotka mahdollisesti toteutuu sitten kun nämä asiat ovat kunnossa, ovat EM 2009 sekä erilaisten pokaalien voittaminen ennen sitä.

Bonuskysymyksenä: Miksi kaikkien forzalaisten ja muidenkin HJK-mielisten pitää tulla katsomaan ja kannustamaan naisten joukkuetta 2007?!

SM: Miesten pelejä yhtään väheksymättä voin silti sanoa että meidän peleissä näkyy enemmän intohimoa ja tunteita kentällä. Ja pelaajan on paljon mukavampi pelata kun yleisö elää mukana ja kannustaa. Lupaan meidän joukkueen puolesta, että taistelemme jokaisessa pelissä loppuun asti emmekä jätä yleisöä kylmäksi.

Kiitos!