Timo Marjamaa, kevät 2007

Juhlien kausi

Viimevuotisen pitkän takaa-ajon jälkeen, jossa bensa loppui viime metreillä, on kaksintaistelu Tampesterin Yhdistyneiden kanssa entistä selkeämmin tapetilla. Tehdasjoukkueiden liukuhihnojen vauhti on hidastunut haastajien asemaan. Toist puolt jokkee -tulevat eivät ole vielä valmiina todelliseen kilpajuoksuun. Eivät, vaikka peräsintä ohjaa kuinka laadukas ulkomaalainen tai ulkosuomalainen tahansa. Tosin TPS:n radikaalisti kasvanut panostus tulee mitä todennäköisimmin kiihdyttämään seeprojen laukkavauhtia tulevaisuudessa. Liigacupin tuoreilla voittajilla ei miehistön laajuus kestä kaudella tapahtuvia pakollisia loukkaantumisia. Futura-patsaan nostamisesta kinastelevat siis perinteistä jatkumoa edustava maan johtoseura ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin fuusiojoukkue, joka sattuu olemaan Forza HJK:n ikäinen.

Juhlavuosi sai pienimuotoisen tahran Liigacupin mestaruuslautasen karatessa jo välierävaiheessa. Tappiosta huolimatta selkein voitto tuli katsomon puolella, jolloin syntyperäisenä ”lahelaisena” pääsin seuraamaan äänekkään maineen omaavan FCLK:n kellistymistä. Varsinkin ensimmäinen puoliaika oli hallikaudelle epätyypillistä intohimoista kilpalaulantaa, jota lämmitti kuunnella. Tyly kenttätappio oli tosin ensimmäinen yli kahteen kuukauteen ja vasta toinen koko keväänä, joten tuloksellisesti harjoituskausi lupailee maukasta kesää. Mikä olisikaan ollut mieluisampaa kuin juhlistaa 100-vuotiasta HJK:a pokkaamalla kaikki tarjotut pystit ja karauttaa heittämällä Uefa-cupin lohkovaiheeseen. Vielä saavutettavissa oleva tupla ja eurooppalainen menestys varmasti kompensoivat keväisen Liigacupin menettämisen.

Forzan repertuaarista jäi viime vuodelta erinomaisesti mieleen sakilaisten kanssa organisoidut katsomon eri osien väliset laulut ja Nappulakengät, pallo on pyöreä-huudatus. Jälkimmäisen kajahtaessa ilmoille tiesi viimeisten hiekan jyvien valuvan tiimalasissa. Innolla odotan juhlakauden mieleenpainuvimpia uudistuksia. Liigacupin välierän tunteiden palo antaa odottaa jotain hyvää olevan tarjolla, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen.

Timo Marjamaa, HJK. Keväällä 2007