Norjassa valvottu ja luvallinen pyrojen käyttö on ratkaissut turvallisuusongelmia
”Laki kieltää pyroteknisten tuotteiden käytön Suomessa muulloin kuin uutenavuotena.” Näin kuittasi Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa Urheilulehden elokuun lopussa julkaistun pyroja koskevan jutun yhteydessä olleessa haastattelussa keskustelun pyrojen käytöstä jalkapallopeleissä Suomessa.
Kuluvan viikon tiistaina Iltalehdessä olleessa pitkässä artikkelissa jalkapallon ja jääkiekon lieveilmiöistä haastateltavana oli muun muassa HJK:n peleissä virkansa puolesta käyvä poliisi Jarno Laurikainen. Hän puolestaan kertoi, että Norjassa on kokeiltu pyrojen luvanvaraista käyttöä ”huonoin tuloksin”.
Viime talvena Tampereella järjestetyssä Palloliiton ja poliisin turvallisuusseminaarissa poliisin kalvolla puolestaan luki, että sallittua pyrojen käyttöä on kokeiltu Ranskassa ja Ruotsissa. ”Ei ole toiminut”, oli kalvolla nähty poliisin lyhyt kommentti.
Yllä olevat kommentit ovat esimerkkejä siitä, kuinka Suomessa ammutaan keskustelu soihtujen käytöstä alas jo ennen kuin keskustelu on edes alkanut. Ääneen sanomaton mielipide on, että pyrojen käytön mahdolliset haitat tulee kitkeä määräyksin ja valvonnalla.
Sitäkään ei sanota ääneen, että pyroja on yritetty kitkeä pois katsomoista vuosikausia, mutta samaan aikaan kun muun muassa valvontaa ja tarkastuksia porteilla on jatkuvasti kiristetty, on pyrojen valvomaton käyttö katsomoissa lisääntynyt.
Tämän ristiriitaisen tilanteen tunnustaminen on ollut keskustelu yritysten aloittamisen lähtökohta. Ajatus taustalla on, että kun pyroja ei saada valvonnalla katsomoista pois, on turvallisempaa, että niiden käyttö on valvottua.
Palataan vielä alussa mainittuun Urheilulehden artikkeliin. Lehden toimitus oli kysynyt Veikkausliigapelaajien mielipidettä pyrojen käytöstä peleissä. Kyselyyn vastasi 95 pelaajaa ja heistä 63 eli lähes 70 % oli sitä mieltä, että peleissä pitäisi olla enemmän pyroja. Tulosta voidaan pitää yllättävänä, koska emme ole tottuneet kuulemaan tällaisia mielipiteitä julkisuudessa.
Kiistatonta kuitenkin on, että pyrot tuovat otteluihin uniikin ja erityisen hienon tunnelman. Tällainen tunnelma on jalkapallon voimavara, joka nyt jätetään käyttämättä jääräpäisellä takertumisella kieltoihin. Tuota tunnelmaa todistaa sekin, että pyrokuvia ovat markkinoinnissaan aiemmin käyttäneet niin Veikkausliiga, Palloliitto kuin kaikki seuratkin.
Koska Jarno Laurikainen väitti Norjassa olleen huonoja kokemuksia pyrojen käytöstä, kysyimme asiasta sikäläisen Brann-joukkueen Bataljonen-kannattajaryhmän puheenjohtajalta Erlend Ytre-Arne Våganelta.
Hän kertoo, että Norjassa kokeiltiin luvanvaraisten ja valvottujen pyrojen käyttöä usemman vuoden 2019 asti. Kokeilu oli Erlendin mukaan onnistunut, eikä yhtään onnettomuutta raportoitu sen aikana.
Tälle kaudelle luvanvarainen pyrojen käyttö tehtiin uudelleen mahdolliseksi, kun Norjan hallitus hyväksyi uuden poikkeuksen lakiin viime vuonna. Tätä tuskin olisi tehty, mikäli kokemukset aiemmilta vuosilta olisivat olleet huonoja.
”Sanoisin, että on vielä hieman liian aikaista sanoa, toimiiko järjestelmä todella, sillä olemme nyt ikään kuin testaus- ja käytäntöjen etsimisvaiheessa. Ja Norjan kesä ei muutenkaan ole suurta pyroaikaa, koska on niin valoisaa. Syksyllä sen sijaan tullaan näkemään isompia pyroteknisiä esityksiä”, Erlend toteaa.
Hän kertoo, että kaikki on toistaiseksi sujunut hyvin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ainoa isompi tilanne tapahtui Oslossa elokuun puolivälissä, kun Vålerengan kannattajaryhmä Ikaros juhlisti 15-vuotista taivaltaan ampumalla ilotulitteita pelin alussa. Tämän johdosta peli keskeytettiin hetkeksi ja pelaajat poistuivat kentältä. Asiasta uutisoi muun muassa NRK.
Ilotulitteiden ampuminen aiheuttaa vaaratilanteita, mutta samaan aikaan on todettava, että tuo tilanne olisi todennäköisesti tapahtunut, vaikka pyrojen käyttö ei olisi sallittua Norjassa. Tapahtumaa ei siis voi pitää näyttönä siitä, että valvotusta käytöstä olisi huonoja kokemuksia.
Kun valvotun käytön toimivuutta arvioidaan, sitä tulee verrata sellaiseen tilanteeseen, jossa pyroja käytetään ilman lupaa valvomattomasti.
Norjassakin vielä kehitetään käytäntöjä ja niihin liittyy erilaisia ongelmia.
”Tähän mennessä suurin ongelma on ollut se, että palokunnat ympäri maata käsittelevät näitä hakemuksia eri tavoin”, Erlend kertoo.
Norjassa seurat hakevat luvan pyrojen käyttöön paloviranomaisilta. Näiden suhtautuminen pyrojen käyttöön taas vaihtelee eri alueilla. Siksi hyvin määriteltyjä ja koko maan kattavia käytäntöjä ei ole vielä päässyt syntymään.
”Olemme silti todella tyytyväisiä, että meillä on jälleen laillinen pyromahdollisuus. Se tekee shown suunnittelusta paljon helpompaa yhdessä seuran kanssa. Se on myös paljon turvallisempaa, eikä kannattajien tarvitse salakuljettaa pyrotekniikkaa stadionille. Katsomoon voidaan merkitä turva-alueita pyroille, ja seura voi hankkia hiekkasankoja ja muuta kalustoa pyrojen turvalliseen käsittelyyn”, Erlend kertoo.
Myös huppujen käyttö peleissä on lähes kadonnut, kun soihtuja käyttävien kannattajien ei tarvitse naamioitua. Huppujen poisjäänti vähentää muitakin lieveilmiöitä, jotka naamioituminen on mahdollistanut.
Ruotsi kulkee tässä asiassa päinvastaiseen suuntaan. Siellä poliisi on juuri ilmoittanut keskeyttävänsä ottelut, mikäli niissä näkyy naamioituneita kannattajia. Asiasta uutisoi muun muassa Fotbollskanalen.
Tämän päinvastaisen kokeilun tuloksia kannattaa varmasti myös seurata. Tällaisessa vastakkainasettelun kokeilussa on helppo ainakin nähdä uhkakuvia.
Vaikka Norjan järjestelyssä on vaikeampi kuvitella ongelmia, niitäkin on ollut.
"Joissain seuroissa on ryhmiä, jotka periaatteesta eivät halua noudattaa mitään sääntöjä soihtujen kanssa. Se on aika turhauttavaa meille, jotka haluamme laillisen järjestelyn."
Myös erilaiset käytännöt hiertävät. Esimerkiksi Brannin Bataljonen kokee omat lupansa liian tiukoiksi.
”Meidän tapauksessamme Bergenissä saamme käyttää pyroja vain katsomon eturivissä tai ylä- ja alakatsomon välissä. Lisäksi sallittujen yksiköiden määrä on rajoitettu. Toistaiseksi olemme onnistuneet löytämään ratkaisuja yhdessä seuran kanssa, mutta rajoitukset tulevat hankaloittamaan meitä, jos tiforyhmä haluaa järjestää ison shown syksyllä”, Erlend päättää haastattelun.
Toivottavasti Suomessakin voitaisiin aloittaa vakavahenkinen keskustelu pyrojen luvallisesta ja valvotusta käytöstä. Sellainen todennäköisesti vähentäisi soihtujen käytön haittoja ja ellei poistaisi, ainakin huomattavasti pienentäisi riskejä verrattuna nykytilanteeseen.
