Pyrojen kieltolinja ei perustu tilastoihin - Ruotsissa pattitilanne, jota kohti Suomessakin ollaan menossa, Norja tarjoaa vaihtoehdon

Ruotsissa jalkapallokatsomoiden pyroista on kasvanut niin suuri yhteiskunnallinen puheenaihe, että Expressenin toimittaja Noa Bachner vertasi kolumnissaan ilmiötä Zlatan Ibrahimovićin saamaan mediahuomioon. Keskustelu käy ylikierroksilla ja poliisi on tehnyt sarjan reaktiivisia päätöksiä, joilla se kiristää valvontaa.

Poliisin viimeisin yritys kontrolloida otteluja oli määräys naamioitumiskiellosta: pelit olisi määrätty keskeytettäviksi, jos katsomossa olisi näkynyt naamioituneita faneja. Sääntö esiteltiin ensin pysyvänä, sitten kahden pelikierroksen testinä ja lopulta peruttiin kokonaan juuri ennen kiellon voimaantuloa. Pelkona olivat voimakkaat protestit ja useiden ottelujen keskeyttäminen. Poliisi ei keskustellut asiasta seurojen kanssa lainkaan, joten vaihtuvat päätökset tulivat niille yllätyksenä.

Poliisin reaktiivinen poukkoilu on saanut monet Ruotsissa kysymään, onko viranomaisilla lainkaan pitkäjänteistä suunnitelmaa.

Koska kieltolinja ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin, jopa lainsäädäntöä suunnitellaan nyt kiristettäväksi entisestään. Anders Hübinetten johtama Turvallisemmat urheilutapahtumat -tutkimus ehdottaa muutoksia lainsäädäntöön. Ehdotus tulee käsittelyyn lähiaikoina ja se oli jo keväällä lausuntakierroksella.

Hübinette-ehdotukseksi kutsuttu tutkimus keskittyy valvonnan, sääntöjen ja lakien kiritykseen ratkaisukeinona ja tyytyy vain mainitsemaan luvanvaraisen pyrojen käytön yhtenä mahdollisuutena - sen turvallisuutta parantavia vaikutuksia sen kummemmin kuitenkaan pohtimatta.

Ehdotuksessa ei myöskään perustella päätöksiä tilastoilla. Noa Bachner kertoo kolumnissaan, että ehdotus saa tästä syystä tyrmäävän lausunnon Svean hovioikeudelta.

”Olisi lisäksi ollut toivottavaa selvittää tarkemmin, millaisia henkilövahinkoja tai muita vahinkoja pyrotekniikan käyttö urheilutapahtumissa Ruotsissa on aikojen saatossa aiheuttanut; korkea vahinkotiheys voi puhua voimakkaiden toimien puolesta, etenkin jos sattuneet vammat ovat vakavia. Jos vahinkotiheys on matala ja sattuneet vahingot vähäisiä, päätelmän pitäisi olla päinvastainen,”, hovioikeus toteaa lausunnossaan.

Luvattomia soihtuja Bolt Arenalla

Samaan aikaan myös Suomessa pyroja on yritetty kitkeä katsomoista vuosikaudet täyskieltojen avulla - ilman tulosta. Tiukentuneesta valvonnasta ja rangaistusten koventumisesta huolimatta pyrojen käyttö peleissä on lisääntynyt Suomessakin vuosi vuodelta.

Seurojen keinot kitkeä pyroja katsomoista ovat vähäiset.

”Ottelutapahtuman järjestyksenvalvonta. Konkreettisimmillaan portilla tehtävät turvatarkastukset sekä areenan yleinen valvonta. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää keskusteluyhteyttä kannattajien kanssa”, HJK:n asiakkuuspäällikkö Vertti Karjalainen listaa keinoja.

Kokemukset kieltolinjasta osoittavat näiden keinojen toimimattomuuden. Koska Suomen Palloliiton säännöt kuitenkin sysäävät vastuun seuroille sakkoseuraamuksineen rikkeistä, on järjestelmästä muodostunut ylimääräinen tulonlähde Palloliitolle. Rikkeistä seuraavat sakkomaksut, kun kilahtavat liiton tilille.

Palloliitto järjestää itsekin otteluja ja on tietoinen valvonnan vaikeudesta. Viikonloppuna pelatussa, Palloliiton järjestämässä miesten Suomen cupin finaalissa nähtiin yksi kaikkien aikojen tiukimmista Suomessa suoritetuista turvatarkastuksista porteilla. Peliin saapuvat katsojat tarkastettiin muun muassa metallinpaljastimilla. Tästä huolimatta pelissä nähtiin savuja, soihtuja, bängereitä ja jopa raketteja. Kieltolinja petti jälleen kerran.  

Poliisin julkaisu X:ssä miesten cup-finaalin jälkeen

Norjassa kuljetaan eri suuntaan. Siellä on todettu, että kielloilla ei ole saatu parannettua ottelujen turvallisuutta. Eliteserien-sarjassa on käytössä tällä kaudella järjestelmä, jossa pyrojen käyttö katsomossa on sallittua luvanvaraisesti. Tämä mahdollistaa seurojen ja kannattajien yhteistyön sekä pyrojen valvotun käytön.

Ruotsissa ja myös Suomessa käytävä keskustelu pyroista ei ota huomioon mahdollisuutta, että niiden käyttöön liittyviä turvallisuusongelmia voitaisiin vähentää luvanvaraisella ja valvotulla käytöllä. Erityisen merkittävää on, että tutkittu tieto ja tilastot aiheesta loistavat poissaolollaan. Tutkittua tietoa ei ole vielä Norjan järjestelmästäkään.

Suomessa käytävästä keskustelusta ja Norjan järjestelmästä kerrottiin Forza HJK:n julkaisemassa jutussa otsikolla ”Luvallinen pyrojen käyttö on vähentänyt ongelmia Norjassa”. Artikkelissa kerrotaan, kuinka suomalaisessa keskustelussa Norjan malli tyrmätään ”ei toimi”-kommentein.

Norjalaisen Brann-joukkueen kannattajaryhmä Bataljonenin puheenjohtaja Erlend Vågane kommentoi asiaa näin:

”On aivan liian aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, onko laillinen järjestely toiminut suunnitellusti”.

Brannin stadion

Norjassa on tapahtunut uuden järjestelmän aikana sääntörikkomuksia. Yksittäisiä tapauksia ei voi kuitenkaan pitää todisteena siitä, että luvanvaraisessa järjestelmässä olisi turvallisuusriskejä enemmän kuin kieltolinjalla.

”Tärkeintä on edelleen se, että pyroja tulee aina olemaan - luvallisia tai luvattomia. Luvanvarainen malli antaa meille hyvät työkalut riskien vähentämiseen suunniteltujen pyro-esitysten kohdalla. Lähes kaikki huippuseurat kannattavat luvallisia pyroja, sillä niiden koetaan vahvistavan ottelutunnelmaa ja mahdollistavan niiden turvallisen käytön yhteistyössä fanien kanssa. Luvanvarainen malli tarjoaa selkeät työkalut riskien hallintaan”, Erlend kertoo.

Norjan mallikaan ei ole ongelmaton, mutta ongelmat eivät näytä liittyvän suoraan turvallisuuteen. Uusi järjestelmä vain hakee vielä uomiaan. Vanhempi konstaapeli Jarno Laurikainen Suomen poliisista erittelee ongelmia näin:

”Ongelmallista Norjassa on ollut se, että pyrojen käyttäjien tulee rekisteröityä ja hakea lupa paikalliselta viranomaiselta. Ultra-kannattajat haluavat pysyä anonyymeinä eivätkä halua rekisteröityä. Lisäksi eri kaupungit voivat tehdä erilaisia päätöksiä, mikä voi johtaa eriarvoisuuteen. Tämäkin voi olla ongelma spontaaniuden ja vapauden puolesta puhujille.”

Tilastointi on Laurikaisen mielestä vaikeaa. Kieltolinjan seurauksena pyrojen aiheuttamia vammoja ei haluta tunnustaa.

”Tänä kesänä itse olen ollut paikalla, kun yhden fanin käteen tuli kunnon palovamma. Ei suostunut lääkäriin ja kertoi tulleen stendarista. Mahdotonta tilastoida tarkasti, mutta riski on aina olemassa.”

Tästä huolimatta hän kertoo olevansa avoin keskustelulle ja esimerkiksi Norjan mallin mukaiselle kokeilulle.  

”Jos löytyy turvallinen ja laillinen tapa toteuttaa pyrotuksia, ei poliisilla ole mitään sitä vastaan. Norjan tapa voi olla yksi, jos siitä saadaan sorvattua suomalaiseen lainsäädäntöön sopiva malli. Olen täysin avoin keskustelulle kaikenlaisesta turvallisesta pyrojen käytöstä.”

Noa Bachner ottaa Expressenin kolumnissaan esiin myös kannattajakulttuuriin liittyvän kapinaelementin.

 ”Tilanne kiteytyy ristiriitaan: toisaalta kyse on laittomasta ilmiöstä ruotsalaisissa jalkapallo-otteluissa, toisaalta taas jostakin, joka on saanut lähes elämää suuremman merkityksen. Kannattajakulttuurille pyrot ovat ripaus anarkiaa, itsenäisyyden symboli, osoitus valtavirrasta ja enemmistökulttuurista irtautumisesta. Palava signaali alakulttuurin tinkimättömästä vapaudesta”, hän kirjoittaa.

Kieltolinja saattaa vain vahvistaa tätä kapinallista asennetta.

Ruotsin pattitilanne osoittaakin, että täyskieltoihin nojaava linja voi johtaa loputtomaan kierteeseen, jossa viranomaiset ja kannattajat kaivautuvat syvemmälle poteroihin. Norja puolestaan on etsinyt keinoja hallita ilmiötä yhteistyön kautta.

Jos keskustelu Suomessa jää pelkkään ”ei toimi” -kommentointiin, voi lopputuloksena olla sama kuin Ruotsissa: umpikuja.

Avoin keskustelu ja ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin ehdotuksiin olisi edellytys sille, että vältettäisiin päätymästä Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa osapuolten epäluottamus toisiaan kohtaan on jo muodostunut osaksi sikäläistä jalkapallokulttuuria. Kulttuuria, jossa adrenaliini virtaa silloin kun osapuolet pääsevät ottamaan mittaa toisistaan.

Pyysimme tähän artikkeliin kommentteja myös Suomen Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahdelta sekä Veikkausliigan toimitusjohtajalta Timo Marjamaalta. He eivät vastanneet haastattelupyyntöihin.   

Helsingissä 24.9.2025

Juha Juoni/Forza HJK


Lähteitä:
Norjassa valvottu ja luvallinen pyrojen käyttö on ratkaissut turvallisuusongelmia
Noa Bachner: Det är bengalen det handlar om – låt oss prata om den
Beskedet: Polisen backar från maskeringsvillkoren
Klubbar i chock efter nya beskedet: Uppenbar efterhandskonstruktion
Remiss av betänkandet Tryggare idrottsarrangemang

Stadin derby 28.4.2022 HIFK - HJK 0-2

Tue Klubipäädyn tifo-toimintaa!

Forza HJK on päättänyt käyttää lokakuun loppuun mennessä tuleet uudet jäsenmaksut lyhentämättömänä Klubipäädyn tifo-kuluihin!

Liity Forza HJK:n jäseneksi. Jäsenmaksu on vain 20€/12€.

Lue lisätietoja ja liity jäseneksi täällä!